Refleksit

TLR-refleksi – Tonic Labyrinthine Reflex

TLR eteenpäin alkaa kehittyä raskausviikolla 12 ja tulisi olla integroitunut 4kk iässä. Sikiö on kohdussa käpertyneenä sikiöasentoon, pää taipuneena eteenpäin, kädet ja jalat koukussa.

TLR taaksepäin aktivoituu synnytyksen yhteydessä ja alkaa integroitumaan 4kk iässä, kuitenkin viimeistään 3 vuoden iässä. TLR taaksepäin aktivoituu, kun vauvan keho ojentuu ja pää kääntyy taaksepäin. TLR-refleksi jakaa kehon etu- ja takaosaan ja aktivoituu pään ja niskan liikkeistä.

Refleksin avulla lapsi kehittää tasapainoa, lihastonusta ja proprioseptiota eli asentotuntoa, jonka avulla aistimme kehon ja liikkeet suhteessa ympäröivään tilaan. Se on meillä lihaksissa, jänteissä ja nivelissä. Mikäli TLR ei integroidu, ennen kuin lapsi opettelee kävelemään, jokainen pään liike muuttaa lihasjänteyttä ja sekoittaa tasapainoa, jolloin lapsen on vaikea arvioida tilaa, etäisyyttä, syvyyttä ja nopeutta.

Jos TLR eteenpäin jää aktiiviseksi, lapsen on vaikeus kannatella päätään ja niskalihakset jäävät heikoksi. Lihasjänteys jää heikoksi ja nivelet ovat usein yliliikkuvat. Käsivarret jäävät heikoksi ja lapsella on hankala kiipeillä. Usein ilmenee myös tasapaino-ongelmia. Kun TLR on aktiivinen eteenpäin, on lapsen tarkkailtava mihin astuu, hän kaatuu helposti kulkiessa metsässä.  Lapsen on myös hankala mennä liukuportaita alaspäin ja tavallisissa portaissa astuu helposti portaan ohi. Hänellä on vaikeuksia kannatella päätään ja se voi kallistua eteenpäin tai sivuille, kehon asento on usein lysähtänyt.

TLR eteenpäin aiheuttaa kehoon lysähtäneen asennon, ryhti on huono ja hengitys pinnallista, tällöin aivokuori ja etuotsalohkot saavat aivan liian vähän stimulaatiota ja aiheutuu tarkkaavaisuus ja keskittymisongelmia.

TLR taaksepäin aktiivisena ollessaan aiheuttaa myös tasapaino-ongelmia katsoessa ylöspäin. Lapsella voi olla korkeanpaikankammoa ja lapsi voi kävellä varpaillaan. Matkapahoinvointi on yleistä.

Tähän refleksiin on vahvasti yhteydessä myös LANDAU-refleksi ja se vaikuttaa TLR-refleksin eteenpäin integroitumiselle.

LANDAU-refleksi

LANDAU-refleksi alkaa kehittyä vauvan ollessa noin 5 viikon ikäinen ja kuuluisi sammua viimeistään 3 vuoden ikään mennessä. Se näkyy silloin kun vauva makaa mahallaan, hän alkaa nostaa päätään alustasta ja jonkun ajan kuluttua hän kykenee myös nostamaan myös rintansa alustasta. Tämän jälkeen myös jalat nousevat alustasta samalla kun pääkin nousee, rinta nousee ja käsivarret ojentuvat.

Tarkoituksena oppia nostamaan päätään ja rintaa alustasta ilman, että kädet ojentuvat taaksepäin. Sen tehtävä on vahvistaa selkälihaksien jänteyttä ja lapaluiden aktivoitumista. Syvyys- ja lähinäkö kehittyy, kun lapsi nostaa päätään ja rintaansa ja vie esineitä suuhunsa.

Jos LANDAU-refleksi jää aktiiviseksi, lapsi ei jaksa nostaa päätään ja rintaa alustasta vatsallaan ollessaan ja niska- ja selkälihakset jäävät heikoksi, aiheuttaen niska- ja selkäkipuja. Lapaluut ei aktivoidu ja rintauinti voi olla hankalaa.

Tämä refleksi voi myös aiheuttaa lapsen varpaillaan kävelyn ja alakroppa jää kömpelöksi.

MORO-refleksi

MORO on tahdosta riippumaton reaktio uhkaan. Se alkaa kehittyä 12. raskausviikolla äidin mahassa ja on täysin kehittynyt synnytyksen aikoihin ja sen tulee olla integroitunut 4 kuukauden iässä. Tämä näkyy silloin kun lapsen tasapainoaistia stimuloidaan muuttamalla äkillisesti pään asentoa tai kun lapsi kuulee voimakkaan äänen, häntä kosketetaan äkkinäisesti tai tapahtuu jotain pelottavaa ja äkillistä näkökentässä, hän reagoi silloin säpsähtämällä, ojentaa käsivarret, sormet ja jalat sivuille. Tämän jälkeen kädet ja jalat liikkuvat kohti kehon keskilinjaa, kädet puristuvat nyrkkiin ja lapsi alkaa itkeä.

MORO-refleksi on ”taistele ja pakene” -refleksi, eli stressirefleksi ja pitää yllä hermoston sympaattista tilaa. Moro-refleksi tarvitsee integroituakseen tasapainoa stimuloivia liikkeitä, eli nostelua sylissä ylös ja alas, keikautusta sylissä eteen ja takaisin jne. Raskausaikana äidin käydessä juoskulenkeillä tai tehdessä muita tasapainoon vaikuttavia asioita, tukee se refleksin integroitumista. Integroitumiseen vaikuttavat myös totuttaminen ääniin, kosketuksiin, valoihin jne.

Kun refleksi jää aktiiviseksi on lapsen yksi tai useampi aisti koko ajan yliherkkänä aiheuttaen kehoon jatkuvan stressitilan, lapsi säpsähtelee, on pelokas, säikähtää kovia ääniä ja silmät väsyvät valosta. Lapsi säikähtää ja pelkää kun leikitään hippaa ja on arka kosketuksille ja fyysisille kontakteille esim. joukkuelajeissa. Hän ei pysty sulkemaan pois taustaääniä.

Kun keho ja mieli ovat jatkuvasti stressitilassa, lapsi väsyy ja kuormittuu nopeasti. Nukahtaminen voi olla vaikeaa ja unet katkonaisia. Tasapainon puolesta myös tähän voi liittyä matkapahoinvointia ja tiettyjen rytmisten liikkeiden teko voi aiheuttaa huonoa oloa.

Haasteina ovat myös heikko pettymyksensietokyky ja myös vitsit saattaa ymmärtää helposti väärin. Haasteita ovat lisäksi impulsiivisuus, tunnemaailman ongelmat, hermostuneisuus, heikko muutoksensietokyky, allergiat ja suolistovaivat, jatkuvat kysely, hyperventilaatiot sekä yli- ja alivirittyneisyys. Aikuisilla tämä refleksi voi näkyä uupumuksena ja väsymyksenä.

ATNR-refleksi – Asymmetrinen tooninen niskarefleksi

ATNR-refleksi kehittyy raskausviikolla 18. ja sen tulee integroitua 6 kuukauden iässä. Refleksi näkyy, kun lapsi selällään maatessa kääntää päätään sivulle, jolloin saman puolen käsi ja jalka ojentuvat sekä vastakkaisen puolen käsi ja jalka menevät koukkuun. Refleksi jakaa kehon oikeaan ja vasempaan puoleen ja kehittää molempien kehon sekä aivojen yhteistyötä. Tällä refleksillä on myös tärkeä rooli silmien toimintaan ja refleksi vaikuttaa isosti silmä-käsi-koordinaation kehitykseen.

Refleksi integroituu, kun lapsi makaa selällään ja tarttuu esineisiin ja oppii siirtämään niitä käsistä toisiinsa. Integroitumiseen on tärkeää myös mahallaan makaaminen, jolloin lapsi nostaa päätään ja rintaansa, tarttuu esineeseen ja siirtää sen toiseen käteensä, hänellä kehittyy kyky seurata liikkuvaa esinettä. Tarvitaan myös paljon kehon ristikkäisliikkeitä esim. ryömimistä, jolloin saadaan luotua hyvä hermoyhteys vasemman ja oikean aivopuoliskon välille.

Hyvä lukutaito, kirjoittaminen ja matemaattiset taidot sekä kehon keskilinjan ylittäminen edellyttävät, että molempien aivopuoliskojen välinen informaation kulku toimii. Refleksin integroimiseksi tekemät liikkeet harjoittavat silmien yhteistyötä ja kykyä seurata liikkuvaa esinettä ylittäessään kehon keskilinjan.

Aktiivisena ollessaan refleksi aiheuttaa oppimisvaikeuksia, hankaluuksia kirjoittamisessa, lukemisessa ja matematiikassa sekä kehon keskilinjan löytymisen ja ylittämisen haasteita. Lisäksi kahdeksikkojen ja rastien piirtäminen voi olla vaikeaa. Refleksi voi ilmetä niska-hartiaseudun kipuina, vaikeutena oppia pyöräilemään, silmä-käsi-koordinaation haasteina. Oireita voivat myös olla kehon toispuoleisuus, puristava kynäote, ristikkäisliikkeiden tekemisen vaikeudet ja kömpelö sekä raskas juoksutyyli.

STNR-refleksi – Symmetrial Tonic Neck Reflex

STNR-refleksi kehittyy lapselle 6 kuukauden iässä ja sen tulee olla integroitunut 9-11 kuukauden iässä, kuitenkin viimeistään 3 vuoden iässä. Refleksi jakaa kehon ylä- ja alaosaan ja se näkyy silloin, kun lapsi on konttausasennossa ja taivuttaa päätä taaksepäin. Tällöin käsivarret ojentuvat ja jalat koukistuvat. Kun lapsi taivuttaa päätään eteenpäin samassa asennossa, hänen käsivartensa koukistuvat ja jalat suoristuvat. Refleksi integroituu, kun lapsi keinuttaa itseään konttausasennossa eteen ja taaksepäin.

Refleksi on merkityksellinen selkä- ja niskalihasten tonuksen lisäämiseen. STNR-refleksi toimii siltana seuraavaan kehitysvaiheeseen eli konttaamiseen. Konttaaminen tarvitsee STNR:n vaimentumista sen verran, ettei käsien ja jalkojen asento ole enää riippuvainen pään asennosta. STNR-refleksi kehittää myös kykyä kohdistaa katsetta läheltä kauas. Tämä näkyy pallopeleissä, joissa palloa pitää seurata katseellaan. Jos STNR ei vaimene, lapsi kiskoo itseään eteenpäin istuvassa asennossa tai pahimmillaan konttausasento jää kokonaan pois välistä ja lapsi alkaa kävellä.

STNR haasteet näkyvät kehon asennossa. Lapsella on huono ryhti ja vartalo on kuin perunasäkki, joka ei jaksa kannatella itseään. Lapsi nojaa pöytää tai kättänsä vasten läksyjä tehdessään, eikä jaksa pitää vartaloa pystyssä. Hän haluaa istua W-asennossa (jalat W-muodossa) lattialla, jotta jaksaisi kannatella päätään ja niskaansa.

Lapsi istuu tuolilla kietoen jalat tuolin jalkoihin ja naputtaa samalla pyyhekumia tai kynää pöytään, koska tarvitsee oheistekemistä. Lapsi nostaa toisen jalan tuolille tai istuminen on todella levotonta, hakien aina parempaa asentoa istumiseen ja itsensä kannatteluun. Keho tarvitsee kannatellakseen kompensaatioita asentoihin. Tämä refleksi vaikuttaa myös lantion alueeseen.

Taululta kopioiminen luokkahuoneessa on hankalaa, koska katseen kohdistaminen läheltä kauan ei ole kehittynyt tarpeeksi, joka vaikeuttaa oppitunnilla mukana pysymistä. Usein lapsi jolla on aktiivinen STNR-refleksi on myös kömpelö ja törmäilee usein pöydän ja sohvien kulmiin, sekä oviin.

SPINAL GALANT -selkärankarefleksi

SPINAL GALANT -refleksi kehittyy 20. raskausviikolla ja kuuluisi sammua 9 kuukauden ikään mennessä, kuitenkin viimeistään 3 vuoden ikään mennessä.

Tämä näkyy lapsella, kun selkärangan vierestä sivellään kynällä tai sormella ja lapsen koko keho taittuu sille puolelle mitä siveltiin. Refleksi kehittää selkälihaksia, kuuloa ja tasapainoa.

Lapsi, jolla on aktiivisena oleva selkärankarefleksi, on usein yliaktiivinen ja rauhaton. Tiukat puristavat housut ja nojaaminen tuolin selkänojaan aktivoivat refleksin. Istuminen paikallaan on hankalaa ja levotonta.

Keskittyminen herpaantuu. Lapsi pitää mieluiten vaatteita, jotka eivät purista vyötäröstä ja ovat ihoa vasten miellyttäviä. Lapsi valikoi tarkkaan vaatteiden materiaalin, koska refleksi aiheuttaa tuntoaistin herkkyyttä. Sukkien saumojen täytyy olla suorassa ja sukat sellaisia, jotka tuntuvat hyvältä, muuten ne lähtevät vaihtoon. Vaatteiden laput täytyy leikata pois ja lapsi on herkkä kutiamaan lantion alueelta.

Refleksin aktiivisena olo aiheuttaa selkävaivoja, lantion kiertymistä, suolistovaivoja, myös skolioosia ollessaan aktiivinen vain toiselta puolelta. Lantio ja keho ovat jatkuvassa jännitys- ja lukitustilassa.

Selkärankarefleksi voi olla taustalla, jos lapsella on yökastelua.

BABINSKI-refleksi

BABINSKI-refleksi kehittyy 1. viikolla syntymästä ja kuuluisi sammua vuoden ikään mennessä, kuitenkin viimeistään 3 vuoden iässä. Refleksi aktivoituu, kun kynnellä vedetään lapsen jalan ulkosyrjää pitkin, kantapäästä pikkuvarvasta kohti. Tällöin lapsen varpaat harittavat viuhkamaisesti ja pottuvarvas taipuu ylöspäin.

Refleksi vaikuttaa kykyymme seistä ja kävellä. Lapsi ei pidä kävelystä tai juoksemisesta, nilkat ovat heikot ja nyrjähtävät helposti. Refleksi vahvistaa muiden refleksien aktiivisena olemista, aiheuttaen lapselle motorisia haasteita.

Refleksin motoriset haasteet näkyvät vartalon yliojentamisessa. Jalkojen paino on ulkosyrjillä, joka vaikuttaa suoraan polven, lonkkien, lantion ja olkapäiden asentoon. Se lisää lihaskireyttä jaloissa ja aiheuttaa tasapaino-ongelmia.

Usein lapsella, jonka kengät kuluvat ulkosyrjien tai pottuvarpaan kohdalta on aktiivisen oleva Babinski-refleksi. Länkisäärisyys, lättäjalkaisuus ja pihtipolvisuus voivat olla tulos aktiivisena olevasta Babinski-refleksistä. Refleksin integroitumiseen auttaa parhaiten paljain jaloin kävely. Täällä Suomessa on hyvin lyhyt aika vuodessa mahdollista kävellä paljain jaloin ulkona.