Sensomotorinen valmennus
Mitä sensomotorinen valmennus oikein on?
Sensomotorinen valmennus on toiminnalliseen neurotieteeseen perustuva metodi, jonka tarkoituksena on luoda tasapaino hermostoon, parantaa tiedonkulkua hermostossa toimimaan optimaalisella tavalla aistien, aivojen ja lihaksiston välillä ilman katkoksia.
Valmennuksessa vähennetään sensomotorisia epätasapainotiloja hermostossa, jotka vaikuttavat aivorungon ja etuaivokuoren tasolla. Samalla luodaan parempi yhteys molempien aivopuoliskojen välille. Lisäksi valmennuksessa tutkitaan hermoston turhia liikemalleja eli primitiivirefleksejä sekä kehon spastisia refleksejä helpoilla liikkeillä.
Primitiivirefleksien aktiivisuus on tarkoitus tasapainottua ensimmäisten elinvuosien aikana spastisten (asento) refleksien tieltä. Joskus näin ei käy ja se saattaa aiheuttaa toiminnallisia, kongitiivisia sekä mielen haasteita lapsen ja aikuisen arkeen.
Ne vaikuttavat mm. aisteihin, tasapainoon, kehon hallintaan, motorisiin taitoihin, näköön, kuuloon, havainnointiin, ryhtiin sekä mieleen. Haasteiden näkyvyys on laaja arjessa, sekä koulumaailmassa.
Sensomotorinen valmennus ei ole pikamatka, vaan prosessi johon täytyy sitoutua, jotta tuloksia saadaan aikaan ja uusia hermoyhteyksiä luotuja.
Ensimmäisenä täytyy kuitenkin luoda kehoon ja hermostoon turvaa, tasapainottaaa sympaattista ja parasympaattista tilaa, laskemaan mielen ja kehon stressitasoa pois taistele- ja pakenetilasta.
Näin varmistetaan että refleksien tasapainottamiseen tehty työ menee perille ja keho on siihen vastaanottavainen, kehoa kuunnellen ja sen ehdoilla.
Valmennuksessa näitä refleksejä tasapainotetaan erilaisilla lempeillä liikkeillä, käyttäen erilaisia tekniikoita, sekä neurolize-menetelmää. Rauhoitetaan hermostoa oxytouch-tekniikoilla yhdessä kotiharjoitteiden kanssa, jotka ovat helppoja ja nopeita 2-5min kestäviä harjoitteita.
Valmennuksen tavoitteena on toimiva keho ja mieli, tasapainoinen hermosto, josta saa voimaa ja kannattelua arkeen, ilman turhia pinnistelyjä. Tarkoituksena on saada keho toimimaan dynaamisesti posturaalisen sijaan, niin kuin sen kuuluukin, jotta lapsi tai aikuinen saa olla vapaa omassa kehossaan.
”Refleksit vaikuttavat mm. aisteihin, tasapainoon, kehon hallintaan, motorisiin taitoihin, näköön, kuuloon, havainnointiin, ryhtiin sekä mieleen.”
Mitä ovat primitiivirefleksit?
Hermoston turhat liikemallit eli primitiivirefleksit vaikuttavat etuaivokuoren ja aivorungon toimintaan aiheuttaen sensomotorisia epätasapainotiloja hermostoon. Tutkimusten mukaan noin 70 %:lla ihmisistä ne jäävät aktiiviseksi.
Kun primitiivirefleksejä on päällä, tiedonkulku hermostosta aivoihin hidastuu 50 kbit/sekuntiin 3000 000 000 kbit/s sijaan. Haasteet ovat moninaisia.
Nämä primitiivirefleksit auttavat meitä kasvamaan ja kehittymään. Ne ovat läsnä jo äidin mahassa, synnytyksessä, ryömimisessä, konttaamisessa ja kävelemisessä. Ne luovat pohjan lapsen motorisiin taitoihin, aistien kehitykseen, tasapainoon ja kongitiivisiin taitoihin. Ne luovat hyvän keho ja mieli yhteyden ilman katkoksia, sekä ennen kaikkea tasapainoisen hermoston, joka ei vie meiltä energiaa vaan antaa sitä.
Primitiivirefleksit tarvitsevat paljon oikeanlaista aistiärsykettä, stimulaatiota sekä liikettä ensimmäisten elinvuosien aikana sammuakseen. Jokaisella primitiivirefleksillä on tietty paikka ja aikansa ja niiden tarvitsee sammua riittävän käytön seurauksena aina seuraavan refleksin tieltä. Jos näin ei käy jäävät yleensä myös seuraavat refleksit integroitumatta.
Primitiivirefleksien heikko integroituminen voi johtua raskausajan haasteista, äidin stressistä tai synnytyskomplikaatioista. Syynä voi myös olla vauvan vähäinen vatsallaan oloaika, korvatulehduskierteet tai ryöminnän ja konttaamisen vähäinen aika.
Primitiivirefleksit voivat aktivoitua myös aikuisena pitkittyneen stressin, trauman, leikkauksen tai onnettomuuden jälkeen. On tärkeää saada sammutettua refleksit ja luoda suora tiedonkulku hermostossa aivoihin ja lihaksistoon asti. Primitiivirefleksit aktiivisena ollessaan saavat tiedonkulun kehossa häiriintymään, aiheuttaen mielen haasteita ja kompensaatioita kehon toimintaan ja liikkeisiin.
Ne ei eivät ole sairauksia, eivätkä estä meitä kehittymästä, mutta ne voivat hidastaa sitä. Ne saavat 5 km pyöräretken tuntumaan 10 km tuntuiselta. Ne ovat kiviä kengissä. Aktiivisena ollessaan ne tuovat haasteita arkeen kotona ja vaikuttavat isosti jaksamiseen, keskittymiseen ja oppimiseen koulumaailmassa.
”Refleksien kartoitus tehdään aina kehoa tutkien ja tarkastellen, ei oireiden pohjalta.”
Mitä vastaanotolla tehdään?
Vastaanotolla katsotaan yleisesti hermoston tilaa ja tutkitaan aktiivisena olevat primitiivirefleksit ja niiden voimakkuus kehossa. Tavoitteena tasapainoinen hermosto ja dynaaminen keho.
Vastaanoton ensikäynnillä kartoitetaan hermoston tilaa ja katsotaan kehosta helpoilla liikkeillä aktiivisena olevat primitiivirefleksit ja niiden voimakkuus kehossa ja hermostossa, jotka aiheuttavat yksilöllisesti erilaisia haasteita kehoon ja mieleen, oppimiseen ja motoriikkaan.
Refleksien kartoitus tehdään kehoa tutkien ja kuunnellen, ei oireiden pohjalta, mutta kehityksen huomaamisen kannalta pyydän asiakasta täyttämään lomakkeen mahdollisista haasteista arjessa. Se tukee myös minun oppimista refleksien vaikutuksesta kehoon ja mieleen.
Kartoituksen jälkeen hoidetaan ja tasapainotetaan primitiivirefleksejä erilaisilla liikkeillä ja katsotaan yhdessä läpi mukaan tulevat kotiharjoitteet, jotka tukevat refleksien sammumista. Näin päästään parhaimpaan lopputulokseen.
Teen lopuksi oxytouch-tekniikoita käyttäen lempeitä ja rauhoittavia hoitoja tasapainottamaan hermostoa ja laskemaan stressitilaa. Näin saadaan keho vastaanottavaisempaan tilaan refleksien tasapainottamista ajatellen.
Milloin on uusi käynti?
3-5 viikon välein on hyvä olla jatkokäyntejä, joissa katsotaan sensomotorisen matkan kehitystä, kartoitetaan refleksien tilaa ja sammutellaan niitä. Lisäksi jutellaan miten harjoitukset ovat menneet ja annetaan tarvittaessa uudet kotiharjoitteet mukaan.
Lähetän vastaanoton päätteeksi palautteen vastaanottokäynnistä, sekä ohjevideot kotiharjoitteista sähköpostiin. Kaikkea ei siis tarvitse muistaa ulkoa.
Vastaanottokäyntien määrä riippuu täysin sinusta ja refleksien ja stressitilan vahvuudesta kehossa.
Vastaanotolle voit tulla millä vaatteilla tahansa. Suosittelen kuitenkin rentoja ja joustavia vaatteita, koska joskus voi tulla vähän hiki. Tärkeintä on kuitenkin, että tulet omana itsenäsi, juuri sellaisena kuin olet.
Jokaisen sensomotorinen matka on yksilöllinen, eikä sitä kannata verrata toisten matkaan, sillä haasteet ja kehitys ovat yksilöllistä. Ihaninta on kuitenkin aina kehityksen huomaaminen – ovat muutokset sitten pieniä tai suuria!
